sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Annoin tän kaiken tapahtua

Kyyneleet kätketään lattiarajaan
Listojen taakse
Sinne, minne kukaan ei osaa katsoa
Kaikkien ulottumattomiin

Pienessä mielessä
Jossain kaukana
Lapsen viattomuus
joka on tahrautunut
jo kauan aikaa sitten
eikä hän sitä itse ymmärrä
Ei halua ymmärtää

Hänet on rikottu
Särjetty
Moniin sirpaleisiin
Kaikkia ei löydy
Hänestä ei tule enää samanlaista
Onko se hyvä vai huono asia
Sitä ei kukaan tiedä
Ei edes hän vaikka haluaisi

Hän yrittää selvitä
Päivästä toiseen
Viikosta toiseen
Milloin hänen elämästä tuli selviytymistä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti