Niin pieni, etten edes tunne sitä.
Tunnen vain kivun oikeassa jalassa.
Sorruin taas.
En halunnut eilisen olon loppuvan.
Mutta se loppui, kuin seinään.
Lääkkeeni loppuvat ensi viikon perjantaina.
En tiedä uusinko reseptin.
Onko lääkärillä edes vapaata aikaa ensi viikolle?
En jaksa järjestellä asioita.
Tai käydä koulua.
Haluan nukahtaa.
Vajota sänkyyn ja herätä myöhemmin.
Jos silloinkaan.
En pysty tekemään itsestäni vapaata.
En ole valmis siihen.
Kaiken loppuun.
Ei ole vaihtoehtoa luovuttaa.
Ehkä joku kaunis päivä en ajattele enää tällaisia.
Eilen oli sellainen päivä.
Olin onnellinen.
Paino sanalla olin.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti