Kiitos, anteeks, näkemiin!

Laulan Kaija Koon Kaunis, rietas, onnellinen- kappaletta.
Minua alkaa itkettää.
Vielä joskus olen sellainen.
Kaunis, rietas, onnellinen.
Jonain päivänä vielä voin samaistua täysin kappaleen sanoihin.
Mutta sitä ennen jäljelle ei jää enää sanottavaa, joten tämä oli tässä.

Pitkä ja kivinen tie on taivallettu eikä vieläkään näy maaliviivaa.
Sitä kohti olen tarpomassa joka päivä hitain, haurain mutta varmoin askelin.
Olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut näin monta lukijaa mukanani.
En olisi jaksanut ilman lukijoita näinkään pitkälle.

Haluaisin jatkaa vielä.
Kirjoittaa tätä blogia, mutta minulla ei ole enää asiaa.
Jätän tämän nyt ainakin toistaiseksi.
Kiitos, että olette olleet mukana näinkin pitkän ajan.